Ulosoton Vanhentuminen
Lainan Takaus Ulosotto
Johtavan kihlakunnanvoudin, kihlakunnanvoudin ja maakunnanvoudin kelpoisuusvaatimuksista säädetään ulosottokaaren 1 luvun 14 §:ssä. Kihlakunnanvoudiksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tai oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut Suomen kansalainen, joka on hyvin perehtynyt ulosottotoimeen tai joka on saavuttanut muissa tehtävissä viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taidon ja jolla on tehtävään tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Johtavaksi kihlakunnanvoudiksi nimitettävältä edellytetään lisäksi hyvää johtamistaitoa.
Valkeakosken Ulosotto
Rakenneuudistukselta edellytetään varautumista vastaamaan myös tulevaisuuden säästövelvoitteisiin. Se ei onnistu ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Näitä uudistuksia tarvitaan toiminnan turvaamiseen, koska säästövelvoitteita ei voida toteuttaa pelkästään virkoja vähentämällä.
Pelivoitot Ulosotto
Euroopan neuvoston ministerikomitea on antanut suosituksen Rec (2013) 17 ”Recommendation to member states on enforcement”. Myös Euroopan neuvoston CEPEJ-komitea on antanut hyvää täytäntöönpanoa koskevan oppaan CEPEJ (2015) 10 ”Good practice guide of enforcement of judicial decisions”. Suositus ei ole oikeudellisesti velvoittava, mutta sen, samoin kuin CEPEJ:n oppaan asiasisältö on otettu huomioon tämän esityksen valmistelussa.
Satakunnan Ulosotto Huutokaupat
Ulosottomiehellä tulee olla oikeustieteellinen loppututkinto. Ennen ulosottomiehen tehtävään pääsyä on suoritettava kahden vuoden harjoittelujakso, tai vaihtoehtoisesti opiskeltava alaa koskeva lisäkoulutus, ja läpäistävä l’huissier de justice –ammattitutkinto.
Kilometrikorvaus Ulosotto
Kihlakunnanulosottomiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään ulosottotoimen hallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Säännöksen mukaan kihlakunnanulosottomieheksi voidaan nimittää Suomen kansalainen, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon, virkaan soveltuvan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon, ja jolla on käytännön kokemusta virkaan kuuluvissa tehtävissä tai joka muissa tehtävissä on saavuttanut viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taidon. Kihlakunnanulosottomiesten koulutustausta on vaihteleva. Kihlakunnanulosottomiehiksi rekrytoitavilla uusilla virkamiehillä on lähes poikkeuksetta korkeakoulututkinto.
Ulosotto Forssa
Myös ulosottotoimen hallinto-organisaatio uudistettiin vuonna 1996. Ulosottoviranomaiset ja ulosottotoimen hallinto tulivat kuulumaan kokonaisuudessaan oikeusministeriön hallinnonalaan. Lääninhallituksille aluehallintoviranomaisina erikseen asetuksella säädettiin ulosoton ohjaus-, valvonta- ja muita tehtäviä. Kolmiportainen organisaatio muuttui kaksiportaiseksi vuoden 2010 alussa, kun Valtakunnanvoudinvirasto perustettiin ja lääninhallitukset lakkautettiin. Oikeusministeriölle jäi lähinnä ulosottolaitoksen strateginen suunnittelu ja ohjaus, talousarviosuunnittelu ja säädösvalmistelu.
Ulosotto Lainvoima
Valtakunnanvoudinvirasto on ulosoton keskushallintoviranomainen. Esityksessä ehdotetaan Valtakunnanvoudinvirastosta annetun lain kumoamista. Osana Ulosottolaitosta sen keskushallinto hoitaisi jatkossa keskushallintoviraston tehtäviä, mutta kokonaisuutena Ulosottolaitos olisi lainkäyttöviranomainen. Sen johtosuhteet vastaisivat lähtökohdiltaan nykyistä yksittäistä ulosottovirastoa. Ulosottovirastoa vastaavasti se olisi myös päällikkövirasto. Tällöin olisi johtamisen vaikuttavuuden kannalta perusteltua, että ulosottomenettelyyn liittyvien käytäntöjen yhdenmukaisuutta Ulosottolaitoksessa valvoisi päällikkövirkamiehenä ulosottomies. Hänen toimivaltansa ei poikkeaisi siitä valvontatoimivallasta, mikä on tällä hetkellä ulosottoviraston päälliköllä. Siihen ei kuuluisi puuttumista yksittäiseen asiaan liittyviin oikeus- ja näyttökysymyksiin eikä itsenäisen ja riippumattoman lainkäyttäjän ratkaisutoimintaan. Oikeus- ja näyttökysymyksissä lainkäytön yhtenäisyyttä ohjaavat muutoksenhaun kautta tuomioistuimet, viime kädessä korkein oikeus ennakkoratkaisuillaan (LaVL 9/1998 vp s. 6). Voidaan todeta, että tuomioistuimissa päällikkötuomarin tehtäväksi on asetettu valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta tuomioistuimen ratkaisuissa. Säännös tästä sisältyy tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 2 §:n 1 momenttiin. Saman luvun 6 §:n nojalla osaston johtajalla on vastaava valvontavelvollisuus osastonsa ratkaisuissa.